Toinen sairastelevista bloggaajista ilmoittautuu! Kunhan päästään Lauran kanssa näistä kaikenmaailman nielurisoista ja flunssista eroon, voidaan taas bloggailla antaumuksella. Tässäpä kuitenkin yritystä sängynpohjalta ja hieman yhteenvetoa tarkastelemieni pitkää häntää käsittelevien artikkeleiden (löytyvät toiselta sivuvälilehdeltä) tutkimusaiheista.
Ilmoitusluontoisena asiana vaihdoin alunperin ensimmäisenä listatun artikkelini Brownin ja Adlerin "Open Education, the Long Tail and Learning 2.0" toiseen, uudempaan ja tieteellisempäään artikkeliin. Tuo alkuperäinen artikkeli osoittautui liian lehtiartikkelimaiseksi.
Useassa valitsemassani tutkimuksessa käsiteltiin internetin pitkän hännän hyödyntämistä johonkin olemassa olevaan palveluun, analysointimenetelmään tai ilmiöön. Kahdessa tutkimuksessa esiteltiin uudenlainen analysointimalli tai palvelu, jonka avulla pitkän hännän, näissä tapauksissa yleisöistä ja hakutuloksista, saatuja tietoja, voidaan hyödyntää paremmin. Yhdessä artikkelissa käsiteltiin pilvipalveluiden vaikutusta innovaatioihin ja sitä, miten näitä hyödynnetään internetin pitkällä hännällä.
Internetin pitkän hännän nähdään siis avaavan uusia näköaloja erilaisiin digitaalisen ympäristön toimintaperiaatteisiin sekä verkkoympäristön yleisöjen ryhmädynamiikkaan. Pitkää häntää ajatusmallina voidaankin soveltaa monenlaiseen tutkimukseen.
Otin ensimmäisenä listatun artikkelini tilalle Websterin ja Ksiazekin vuonna 2012 Journal of Communication -lehdessä julkaistun artikkelin "The Dynamics of Audience Fragmentation: Public Attention in an Age of Digital Media". Se käsittelee yleisöjen fragmentoitumista digitaalisena verkkoaikana, ja tarkastelee analysointimallia, jota voitaisiin käyttää, jotta uudenlaista ”pitkän hännän” yleisöä voisi tutkia ja ymmärtää paremmin. He esittävät, että perinteisten verkostoanalyysien rinnalle nostettaisiin Nielsenin internetiä koskeva data-analyysimalli, jonka avulla yleisöjen eri medioiden käyttöä voitaisiin tutkia paremmin.
Toisena listattu artikkelini Lamin ja Riedlin 2009 Group-konferenssissa julkaistu "Is Wikipedia Growing a Longer Tail" käsittelee Wikipedian "pitkän hännän" artikkeleita. Tutkimuksella pyritään selvittämään mikä on Wikipedian Long Tail -artikkeleiden eli artikkeleiden, jotka saavat vähemmän huomiota, merkitys Wikipedian kannalta. Asiasta on kaksi näkökulmaa Wikipedian kirjoittajien keskuudessa. Toiset ovat sitä mieltä, että nämä artikkelit pitäisi poistaa, koska ne ovat epäkiinnostavia ja ne sivuutetaan helposti, ja toiset taas näkevät tämän monipuolisuuden nimenomaan Wikipedian vahvuudeksi ja erottavaksi tekijäksi muista ensyklopedioista. Tutkimuksessa tutkitaan Wikipedian ryhmädynamiikkaa.
Vaikka tutkimusta ei ole julkaistu missään julkaisussa, mielestäni siinä käsitellään mielenkiintoista ja pitkän hännän kannalta oleellista palvelua Wikipediaa, ja sisällytän sen siksi tarkastelemiini artikkeleihin. Wikipediassa kun tiivistyy koko pitkän hännän ydinajatus: Wikipedia tarjoaa tietoa kaikesta aina historiallisista faktoista viimeisimpiin villityksiin, ja tieto on tarjolla kaikille. Osa artikkeleista on suosittuja, osa selkeästi marginaaliin sijoittuvia. Wikipedian "hännän" on kuitenkin esitetty olevan nimenomaan vain pitkä, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että kaikki artikkelit eivät ole kovin syvällisiä tai laadukkaita.
Kolmas tarkastelemani artikkeli käsittelee arvosteluyhteisöjä. Se on erilainen muihin tutkimuksiin verrattuna, sillä siinä pitkä häntä ei ole tutkimuksen "pääosassa". Artikkeli on julkaistu Journal of Computer-Mediated Communication -lehdessä vuonna 2011 otsikolla "Being Heard in Review Communities: Communication Tactics and Review Prominence" tekijänä Jahna Otterbacher. Siinä tutkitaan viestintätaktiikan ja huomattavuuden suhdetta kolmessa eri yhteisössä, Amazonissa, Yelpissä ja IMDb:ssä (Internet Movie Database). Tutkimuksessa vertaillaan 3 eri yhteisön etusivun arvosteluja viimeisimpien sivujen arvosteluihin ja niitä tutkitaan niiden rakenteellisten ominaisuuksia, tekstuaalisten ominaisuuksien ja vakuuttavuuden perusteella.
Neljäs artikkeli käsittelee pilvipalveluperustaisia innovaatioita internetin pitkällä hännällä. Tekijöinä ovat Liu Xin ja Chen Song ja artikkeli on julkaistu vuoden 2011 konferenssissa Product Innovation Management (ICPIM) otsikolla "Cloud-based Innovation of Internet Long Tail". Artikkeli käsittelee internetin pitkän hännän innovaatioita pilvipalveluympäristössä. Se tarkastelee pilvipalveluiden vaikutusta innovaatioihin ja sitä, miten näitä hyödynnetään internetin pitkällä hännällä.
Viimeinen artikkeli esittelee, tämän postauksen otsikossakin mainitun, uudenlaisen hakupalvelun FeedMilin. Artikkeli on julkaistu lehdessä Intelligent Systems IEEE vuonna 2010 ja tekijäjoukkona ovat Jonghun Park, Shin Yongwook, Kim Kwanho ja Chung Beom-Suk. Artikkelin otsikko "Searching the Long Tail of Social Media Streams on the Web" enteilee sisältöä, ja artikkeli esittääkin, että verkossa informaatio on yhä enemmän julkaistu stream-muodossa ennemmin kuin staattisina web-sivustoina, ja tämän takia on yhä vaikeampaa löytää relevantti informaatio hakukoneilla. Tutkimus esittelee FeedMil-hakukoneen, joka ottaa huomioon hakujen laadun ja aiherelevanssin, ja sen avulla voi löytää myös relevantteja hakutuloksia internetin pitkältä hännältä. En kuitenkaan löytänyt kyseistä hakukonetta enää mistään, vaikka siitä (Googlen mukaan) kohkattiin kovasti vuosina 2009 ja 2010. Ilmeisesti palvelu ei saavuttanut toivotunlaista suosiota tai sen oli vaikea kilpailla muiden hakukoneiden kanssa.
Otin ensimmäisenä listatun artikkelini tilalle Websterin ja Ksiazekin vuonna 2012 Journal of Communication -lehdessä julkaistun artikkelin "The Dynamics of Audience Fragmentation: Public Attention in an Age of Digital Media". Se käsittelee yleisöjen fragmentoitumista digitaalisena verkkoaikana, ja tarkastelee analysointimallia, jota voitaisiin käyttää, jotta uudenlaista ”pitkän hännän” yleisöä voisi tutkia ja ymmärtää paremmin. He esittävät, että perinteisten verkostoanalyysien rinnalle nostettaisiin Nielsenin internetiä koskeva data-analyysimalli, jonka avulla yleisöjen eri medioiden käyttöä voitaisiin tutkia paremmin.
Toisena listattu artikkelini Lamin ja Riedlin 2009 Group-konferenssissa julkaistu "Is Wikipedia Growing a Longer Tail" käsittelee Wikipedian "pitkän hännän" artikkeleita. Tutkimuksella pyritään selvittämään mikä on Wikipedian Long Tail -artikkeleiden eli artikkeleiden, jotka saavat vähemmän huomiota, merkitys Wikipedian kannalta. Asiasta on kaksi näkökulmaa Wikipedian kirjoittajien keskuudessa. Toiset ovat sitä mieltä, että nämä artikkelit pitäisi poistaa, koska ne ovat epäkiinnostavia ja ne sivuutetaan helposti, ja toiset taas näkevät tämän monipuolisuuden nimenomaan Wikipedian vahvuudeksi ja erottavaksi tekijäksi muista ensyklopedioista. Tutkimuksessa tutkitaan Wikipedian ryhmädynamiikkaa.
Vaikka tutkimusta ei ole julkaistu missään julkaisussa, mielestäni siinä käsitellään mielenkiintoista ja pitkän hännän kannalta oleellista palvelua Wikipediaa, ja sisällytän sen siksi tarkastelemiini artikkeleihin. Wikipediassa kun tiivistyy koko pitkän hännän ydinajatus: Wikipedia tarjoaa tietoa kaikesta aina historiallisista faktoista viimeisimpiin villityksiin, ja tieto on tarjolla kaikille. Osa artikkeleista on suosittuja, osa selkeästi marginaaliin sijoittuvia. Wikipedian "hännän" on kuitenkin esitetty olevan nimenomaan vain pitkä, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että kaikki artikkelit eivät ole kovin syvällisiä tai laadukkaita.
Kolmas tarkastelemani artikkeli käsittelee arvosteluyhteisöjä. Se on erilainen muihin tutkimuksiin verrattuna, sillä siinä pitkä häntä ei ole tutkimuksen "pääosassa". Artikkeli on julkaistu Journal of Computer-Mediated Communication -lehdessä vuonna 2011 otsikolla "Being Heard in Review Communities: Communication Tactics and Review Prominence" tekijänä Jahna Otterbacher. Siinä tutkitaan viestintätaktiikan ja huomattavuuden suhdetta kolmessa eri yhteisössä, Amazonissa, Yelpissä ja IMDb:ssä (Internet Movie Database). Tutkimuksessa vertaillaan 3 eri yhteisön etusivun arvosteluja viimeisimpien sivujen arvosteluihin ja niitä tutkitaan niiden rakenteellisten ominaisuuksia, tekstuaalisten ominaisuuksien ja vakuuttavuuden perusteella.
Neljäs artikkeli käsittelee pilvipalveluperustaisia innovaatioita internetin pitkällä hännällä. Tekijöinä ovat Liu Xin ja Chen Song ja artikkeli on julkaistu vuoden 2011 konferenssissa Product Innovation Management (ICPIM) otsikolla "Cloud-based Innovation of Internet Long Tail". Artikkeli käsittelee internetin pitkän hännän innovaatioita pilvipalveluympäristössä. Se tarkastelee pilvipalveluiden vaikutusta innovaatioihin ja sitä, miten näitä hyödynnetään internetin pitkällä hännällä.
Viimeinen artikkeli esittelee, tämän postauksen otsikossakin mainitun, uudenlaisen hakupalvelun FeedMilin. Artikkeli on julkaistu lehdessä Intelligent Systems IEEE vuonna 2010 ja tekijäjoukkona ovat Jonghun Park, Shin Yongwook, Kim Kwanho ja Chung Beom-Suk. Artikkelin otsikko "Searching the Long Tail of Social Media Streams on the Web" enteilee sisältöä, ja artikkeli esittääkin, että verkossa informaatio on yhä enemmän julkaistu stream-muodossa ennemmin kuin staattisina web-sivustoina, ja tämän takia on yhä vaikeampaa löytää relevantti informaatio hakukoneilla. Tutkimus esittelee FeedMil-hakukoneen, joka ottaa huomioon hakujen laadun ja aiherelevanssin, ja sen avulla voi löytää myös relevantteja hakutuloksia internetin pitkältä hännältä. En kuitenkaan löytänyt kyseistä hakukonetta enää mistään, vaikka siitä (Googlen mukaan) kohkattiin kovasti vuosina 2009 ja 2010. Ilmeisesti palvelu ei saavuttanut toivotunlaista suosiota tai sen oli vaikea kilpailla muiden hakukoneiden kanssa.
t. tiina
Useassa valitsemassani tutkimuksessa käsiteltiin internetin pitkän hännän hyödyntämistä johonkin olemassa olevaan palveluun, analysointimenetelmään tai ilmiöön. Kahdessa tutkimuksessa esiteltiin uudenlainen analysointimalli tai palvelu, jonka avulla pitkän hännän, näissä tapauksissa yleisöistä ja hakutuloksista, saatuja tietoja, voidaan hyödyntää paremmin. Yhdessä artikkelissa käsiteltiin pilvipalveluiden vaikutusta innovaatioihin ja sitä, miten näitä hyödynnetään internetin pitkällä hännällä.
VastaaPoistaTuliko vastaan tutkimusta missä olisi esitelty longtail mikä olisi muuttanut ajan kuluessa muotoaan?
Toisena listattu artikkelini Lamin ja Riedlin 2009 Group-konferenssissa julkaistu "Is Wikipedia Growing a Longer Tail" käsittelee Wikipedian "pitkän hännän" artikkeleita. Tutkimuksella pyritään selvittämään mikä on Wikipedian Long Tail -artikkeleiden eli artikkeleiden, jotka saavat vähemmän huomiota, merkitys Wikipedian kannalta. Asiasta on kaksi näkökulmaa Wikipedian kirjoittajien keskuudessa. Toiset ovat sitä mieltä, että nämä artikkelit pitäisi poistaa, koska ne ovat epäkiinnostavia ja ne sivuutetaan helposti, ja toiset taas näkevät tämän monipuolisuuden nimenomaan Wikipedian vahvuudeksi ja erottavaksi tekijäksi muista ensyklopedioista. Tutkimuksessa tutkitaan Wikipedian ryhmädynamiikkaa.
Vaikka tutkimusta ei ole julkaistu missään julkaisussa, mielestäni siinä käsitellään mielenkiintoista ja pitkän hännän kannalta oleellista palvelua Wikipediaa, ja sisällytän sen siksi tarkastelemiini artikkeleihin. Wikipediassa kun tiivistyy koko pitkän hännän ydinajatus: Wikipedia tarjoaa tietoa kaikesta aina historiallisista faktoista viimeisimpiin villityksiin, ja tieto on tarjolla kaikille. Osa artikkeleista on suosittuja, osa selkeästi marginaaliin sijoittuvia. Wikipedian "hännän" on kuitenkin esitetty olevan nimenomaan vain pitkä, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että kaikki artikkelit eivät ole kovin syvällisiä tai laadukkaita.
Itse jäin miettimään että eivätkö kaikki Wikipedian artikkelit ole aikanaan olleet tynkiä? Oliko Wikipedian pitkää häntää todistettu matemaattisesti? Tai ottamalla esimerkiksi vuosittaiset tallenteet tietokannasta ja luomalla siitä graafi?
Itse asiassa tarkastelemassani Wikipedia-tutkimuksessa huomattiin, että Wikipedia muodostaa pitkän hännän jakauman erityisesti ensimmäisten 1000 artikkelin joukosta, mutta kokonaisuudessaan Wikipedia noudattaa niin sanottua log normal -jakaumaa. Vaikka jotkut tutkijat ovat pitäneet vain power law -jakaumaa oikeana pitkän hännän jakaumana, tässä tutkimuksessa väitetään Wikipedian noudattavan ajatusta pitkästä hännästä, sillä vaikka sen suosituimmat artikkelit keräävät eniten trafiikkia, loput artikkelit muodostavat kuitenkin huomattavan osuuden Wikipedian kokonaistrafiikista.
PoistaTutkimuksesta kävi myös ilmi, että poistettujen artikkeleiden määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana noussut tasaisesti. Huomionarvoisia uusia artikkeleita on yhä vähemmän. Wikipedia on tutkimuksen mukaan saavuttanut pisteen, missä poistettujen artikkeleiden huomionarvoisuus voi olla samaa luokkaa kuin niiden, jotka säilytetään.
Kolmas tarkastelemani artikkeli käsittelee arvosteluyhteisöjä. Se on erilainen muihin tutkimuksiin verrattuna, sillä siinä pitkä häntä ei ole tutkimuksen "pääosassa". Artikkeli on julkaistu Journal of Computer-Mediated Communication -lehdessä vuonna 2011 otsikolla "Being Heard in Review Communities: Communication Tactics and Review Prominence" tekijänä Jahna Otterbacher. Siinä tutkitaan viestintätaktiikan ja huomattavuuden suhdetta kolmessa eri yhteisössä, Amazonissa, Yelpissä ja IMDb:ssä (Internet Movie Database). Tutkimuksessa vertaillaan 3 eri yhteisön etusivun arvosteluja viimeisimpien sivujen arvosteluihin ja niitä tutkitaan niiden rakenteellisten ominaisuuksia, tekstuaalisten ominaisuuksien ja vakuuttavuuden perusteella.
VastaaPoistaTeoriassa arvosteluyhteisöt ovat hyvä esimerkki kollektiivisestä älykkyydestä. Välillä vaan on uutisoitu arvosteluyhteisöissä paljastuneita astroturfing -tapauksia, ja ainakin itse olen tullut hieman kriittiseksi noiden toimivuudesta.
Viimeinen artikkeli esittelee, tämän postauksen otsikossakin mainitun, uudenlaisen hakupalvelun FeedMilin. Artikkeli on julkaistu lehdessä Intelligent Systems IEEE vuonna 2010 ja tekijäjoukkona ovat Jonghun Park, Shin Yongwook, Kim Kwanho ja Chung Beom-Suk. Artikkelin otsikko "Searching the Long Tail of Social Media Streams on the Web" enteilee sisältöä, ja artikkeli esittääkin, että verkossa informaatio on yhä enemmän julkaistu stream-muodossa ennemmin kuin staattisina web-sivustoina, ja tämän takia on yhä vaikeampaa löytää relevantti informaatio hakukoneilla. Tutkimus esittelee FeedMil-hakukoneen, joka ottaa huomioon hakujen laadun ja aiherelevanssin, ja sen avulla voi löytää myös relevantteja hakutuloksia internetin pitkältä hännältä. En kuitenkaan löytänyt kyseistä hakukonetta enää mistään, vaikka siitä (Googlen mukaan) kohkattiin kovasti vuosina 2009 ja 2010. Ilmeisesti palvelu ei saavuttanut toivotunlaista suosiota tai sen oli vaikea kilpailla muiden hakukoneiden kanssa.
Eräästä suosittelupalvelusta (http://www.moreofit.com/similar-to/www.feedmil.com/Top_10_Sites_Like_Feedmil/) löytyi vastaavia palveluita. Noi taitaa lähinnä analysoida pelkkiä rss-feedejä. Olettaisin itse että perinteisillä blogien hakukoneilla, esimerkiksi Technocrati, löytyisi paremmin informaatiota. Ja oma lukunsa ovat sitten semanttinen webbi ja semanttiset webbipalvelut.