Long tailia tutkitaan määrällisesti

Kaikissa tarkastelemissani tutkimuksissa käytettiin enemmän tai vähemmän kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Vaikka kaikki tutkimukset olivat erilaisia, niistä paistoi kuitenkin "insinöörimäinen" ote tutkimusaiheeseen. Websterin ja Ksiazekin yleisön fragmentoitumista käsittelevässä tutkimuksessa menetelmänä käytettiin verkostoanalyysia (network analysis). Siinä analyysiyksikkönä toimi jokin median jakelukanava tai mediatuote, ja siinä tutkittiin yleisöjen fragmentoitumista näiden medioiden välillä. Saatettiin esimerkiksi tutkia, ketkä katsoivat sekä NBC-televisiokanavaa että vierailivat Yahoo!-sivustolla. 

Lamin ja Riedlin Wikipediaa koskevassa tutkimuksessa menetelmän paikantaminen oli vaikeaa. Artikkelissa etsittiin ”lennossa” parhaimmat keinot tutkimuskysymysten vastaamiseen ja näiden perusteella tutkijat erottelivat esimerkiksi wiki-artikkeleiden erottelun vähemmän ja enemmän huomionarvoisiin. Tässä tutkijat käyttivät erilaisia keinoja, artikkelin lukijakuntaa ja hakukonetestiä.

Artikkeli oli hieman vaikealukuinen eikä siitä pystynyt varmasti sanomaan, mikä on aineistonhankinnan menetelmää ja mikä jo saatua tutkimustulosta. Artikkeli oli tieteellinen, mutta hieman epäloogisesti toteutettu. Tutkimus oli kokonaan Wikipediaa koskeva, ja sen tuloksia voi soveltaa ainoastaan Wikipediaan. Tämä saattaa tuntua tutkimuksen käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä rajoittavalta tekijältä, mutta koska Wikipedia on huomattava osa sosiaalista mediaa, voi tutkimuksen nähdä olevan relevantti ja tarpeellinen. 

Otterbacherin verkon arvosteluyhteisöjä käsittelevässä tutkimuksessa tarkasteltiin kvantitatiivisesti esimerkiksi arvostelujen kirjoittajien kuvailua itsestään, sosiaalisten verkostojen määrää, postattujen arvosteluiden ja kommenttien määrää jne. Tutkimuksessa arvosteluja vertailtiin niiden rakenteellisten, tekstuaalisten ja suostuttelu- tai vakuuttavuusominaisuuksien kautta. Vakuuttavuutta tutkittiin retorisen analyysin avulla, ja tekstit eroteltiin sen perusteella, onko niissä käytetty eetosta, paatosta vai logosta keinona vakuuttaa lukija.

Tutkimus pilvipalveluista oli kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Siinä verrattiin pilvipalveluiden ja pitkän hännän teorioita, jotta voitiin analysoida sekä teoriassa että käytännössä, miten pilvipalvelut ja uudet ideat voivat hyötyä internetin pitkästä hännästä.

Viimeinen artikkeli käsitteli verkon "streameja" ja analyysissa tutkittiin näiden streamien laatua kolmen suureen avulla: streamin suosio, auktoiteetti ja aktiivisuus. Analyysi oli toteutettu määrällisesti tutkimalla verkon hakukoneiden tuottamia tulokai, ja siinä oli käytetty analyysiyksikköinä bittijonoja, jotka olivat itselleni melkoista hepreaa.

t. tiina