Kolmessa artikkelissa viidestä tutkimusaineistona oli verkkopalveluista kerätty data, ja näissä tutkimuksissa pääosassa oli tämä verkkopalvelu. Kahdessa tutkimuksessa aineisto oli saatu joko käyttötarkoitustutkimuksen datasta tai verkkokirjoitteluista, ja näissä tutkittiin yleisöjen käyttäytymistä ennemmin kuin palveluiden luonnetta.
Toinen yleisöjä koskevista tutkimuksista oli yleisöjen fragmentoitumista koskeva Websterin ja Ksiazekin (2912) tutkimus. Sen aineisto oli kerätty internet- ja
tv-paneelilta, joka koostui 1020 kotitaloudesta ja 2771 yli 2-vuotiaasta osallistujasta.
Jokaisen osallistujan kotitelevisioon ja tietokoneeseen oli asennettu laite,
joka mittasi tv:n katselua ja internetin käyttöä. Erilaisia mediapalveluita
tutkimuksessa 236.
Toinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin yleisöiltä, oli Otterbacherin (2011) suosittelusivustoja käsittelevä tutkimus. Siinä aineisto kerättiin arvioista, jotka oli annettu elokuussa 2009 valittuihin yhteisösivustoihin. Aineistoon kuului 300 etusivun huomattavaa, 300 keskivaiheen vähemmän huomattavaa ja 300 viimeisimpien sivujen vähiten huomattavaa arvostelua. Tutkimuksessa tarkasteltiin jokaisesta yhteisöstä kahta eri tuotekategoriaa, Amazonissa kirjoja ja digitaalikameroita, Yelpissa ravintoloita ja vapaa-ajan viettoa ja IMDb:ssä kaikkein aikojen suosituimpia elokuvia ja sen hetken suosituimpia elokuvia. Jokaisesta kategoriasta tutkijat valitsivat 5 suosittua foorumia. Toisin sanoen data koostui siis 900 arvostelusta 30 eri foorumilta kolmessa eri yhteisössä.
Kolmessa muussa tutkimuksessa tutkimusaineisto koostui verkkopalvelun datasta, Wikipediaa koskevassa tutkimuksessa luonnollisesti Wikipediasta, streameja koskevassa tutkimuksessa tätä koskevasta verkkodatasta ja pilvipalveluista koskevassa tutkimuksessa keskityttiin SaaS-tarjoajiin tai pilvipalvelun käyttäjiin.
t. tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti